Energiatehokkuus hillitsee ilmastonmuutosta
Ilmaston muuttuminen jatkuu. Tärkeimpiä tekijöitä ilmastonmuutoksen hillinnässä on energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian käyttö.
VR Groupin tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä parantaa junaliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia ja lisätä uusiutuvan energian osuus koko konsernin energiankulutuksesta yli 60 prosenttiin.
Ilmastonmuutoksen herättämä ympäristötietoisuus tarjoaa joukkoliikenteelle ja erityisesti ympäristöystävälliselle junaliikenteelle kasvumahdollisuuksia. Vastaavasti ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, ja ne aiheuttavat häiriöitä liikenteessä. Päästökauppa ja energiaverojen nousu aiheuttavat energian hinnan nousua.
VR-konsernin käyttöön hankittava sähkö tuotetaan vesivoimalla
Sähkön alkuperä on varmennettu sähkön alkuperätodistuksilla. Myös aiemman sopimuksen mukaan käytetty sähkö oli vesivoimaa, joten tällä ei ollut muutosta epäsuorien kasvihuonekaasujen määrään.
VR Transpointiin kuulunut kappaletavaralogistiikan liiketoiminta myytiin syksyllä 2012. Kaupan myötä fossiilisten polttoaineiden kulutus laski, mikä vähensi autoliikenteen suoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Pohjolan Liikenteen linja-autoissa biodieselin käytön osuus lisääntyi. Kulutus oli n. 800 000 litraa vuodessa, joka on 7,4 prosenttia kokonaisvolyymistä.
Junaliikenteen sähkövedon osuus pysyi ennallaan. Rovaniemen ja Kemijärven rataosan sähköistäminen valmistui maaliskuussa 2014.
Kunnossapidon käyttöön valmistui Ouluun uusi varikko, jossa maalämpöä hyödynnetään rakennuksen lämmityksessä. Valaistus perustuu energiatehokkaaseen led-teknologiaan. Lisäksi junien sulatusvettä kierrätetään ja sen lämpö otetaan talteen.
Energiatehokkuutta parannetaan jatkuvasti
VR Groupin tavoitteena on parantaa junaliikenteen energiatehokkuutta 20 prosenttia. Myös muiden toimintojen energiatehokkuutta parannetaan.
Liikenteen energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat sähkövedon osuus, käyttö- ja täyttöasteet, vaihtotyöt ja tyhjänä ajo, taloudellinen ajotapa ja kaluston ominaisuudet.
Rautatiematkustajaliikenteen matkustajasuorite lisääntyi 0,4 prosenttia, mikä paransi hieman energiatehokkuutta. Ravintolavaunujen dieselkäyttöisiä aggregaatteja poistettiin, ja ne korvattiin junan sähkönsyötöstä sähkön ottavilla inverttereillä.
Rautatietavaraliikenteessä keskimääräinen junakoko kasvoi 3,4 prosenttia ja oli 1363 t. Vaihtotöiden määrä oli edellisen vuoden tasolla, mutta sähkövedon osuus lisääntyi hieman.
Juna- ja autoliikenteen kuljettajien taloudellisten ajotapojen koulutukset jatkuivat. Pohjolan Liikenne hankki 57 uutta Euro VI-luokan linja-autoa pääkaupunkiseudun liikenteeseen ja 8 Euro V-luokan linja-autoa muuhun liikenteeseen. Kuljettajien vaihtoa varten hankittiin seitsemän henkilöautoa, joista kolme oli täyssähköautoja ja neljä oli hybridiautoja.
Suora energiankäyttö oli 2,42 PJ, jossa päälähteet olivat kevyt polttoöljy, diesel ja maakaasu. Epäsuoraa energiaa eli sähköä ja lämpöä kulutettiin 3,17 PJ. Energian kokonaiskulutus väheni 8,5 prosenttia, mikä johtui pääosin maantielogistiikan polttoainekulutuksen vähenemisestä.
VR Group on liittynyt kansallisiin tavara- ja joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksiin, joissa tavoitteena on vähentää energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. VR Transpointin rautatielogistiikka on saavuttanut tavoitteen jo hyvissä ajoin ennen sopimuskauden päättymistä.
Kiinteistöjen lämmitys ja valaistus osana energiatehokkuutta
VR Groupin energiankulutuksesta noin neljä viidesosaa tulee juna- ja autoliikenteestä. Muuten konsernissa energiaa kuluu lähinnä kiinteistöjen lämmitykseen ja valaistukseen sekä ratatyökoneiden käyttöön.
Erilaisia valaisinkokeiluja on toteutettu eri kohteissa, ja kiinteistötekniikkaa uudistetaan pitkäjänteisesti niin, että laitteiden ja koneiden elinkaaret otetaan huomioon. Uusien laitteiden valinnassa ja hankinnassa panostetaan elinkaarikustannuksiin sekä energiatehokkuuteen.
Kiinteistöjen mittarointia ja etäluentaa on lisätty ja rakennusautomaatiota on uudistettu, jotta seuranta ja ohjaus olisivat oikea-aikaista ja mahdollisiin poikkeamiin voitaisiin reagoida nopeammin.
Uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksia selvitetään peruskorjausten ja uudisinvestointien yhteydessä. Öljylämmityskohteiden lämmitysjärjestelmiä muutetaan suunnitelmallisesti muihin lämmitysmuotoihin. Tavoitteena on luopua kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmistä kokonaan vuoteen 2020 mennessä.
Vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena vähentää kiinteistöjen lämmityksessä käytettävän energian määrää 20 prosenttia ja sähkön määrää 30 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Kiinteistöjen lämpöenergian kulutus vuonna 2013 oli 147 GWh, joka oli 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kiinteistöjen sähkökulutus vuonna 2013 oli 41,4 GWh, joka on 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.
Tulevaisuudennäkymät
Sähköisen junaliikenteen osuuden kasvattamisessa tärkeää on uusien sähköveturien hankinta ja ratojen sähköistäminen. Sähköveturihankinnan kilpailutus saatiin päätökseen joulukuussa. Ensimmäiset uudet sähköveturit tulevat liikenteeseen vuonna 2017. Liikennevirasto vastaa ratojen sähköistämisestä. Rovaniemen ja Kemijärven rataosuuden sähköistys otetaan käyttöön maaliskuussa 2014. Ylivieska-Iisalmi rataosuuden sähköistyksestä on tehty päätös ja toteutus käynnistyy vuonna 2015.
Rautatieliikenteen energiatehokkaaseen ajotapaan panostetaan entistä enemmän lähivuosina. Tarkoituksena on junien ajamisen lisäksi kiinnittää huomiota liikenteen suunnitteluun ja ohjaukseen. Lisäksi vetureihin tullaan asentamaan taloudellista ajotapaa tukevaa teknologiaa, jolla veturinkuljettajilla on entistä parempi mahdollisuus ekoajoon, kun liikennetilanteita voi ennakoida ja ottaa ajamisessa paremmin huomioon.
Kiinteistöjen energiatehokkuutta kehitetään korvaamalla öljylämmitysjärjestelmät muilla energiamuodoilla toimiviksi, lisäämällä LED- ja muita energiatehokkaampia valaistusjärjestelmiä sekä lisäämällä kiinteistötekniikkaan etäohjausta ja –valvontaa.
